Perusinfo

AIKATAULU KEVÄÄLLÄ 2015

Luennot ovat perjantaisin M-talon auditoriossa klo 13.00–14.3o.

16.1. Barokin aikakausi musiikissa

23.1. Varhainen barokkiooppera

30.1. Barokin vokaalikamarimusiikki

6.2. Täys- ja myöhäisbarokin italialainen ooppera

13.2. Ranskalainen barokkiooppera

20.2. Varhaisbarokin kirkkomusiikki

27.2.  Täys- ja myöhäisbarokin kirkkomusiikki

6.3. Myöhäisrenessanssin ja varhaisbarokin soitinmusiikki

13.3. Täys- ja myöhäisbarokin kosketinsoitinmusiikki

20.3. Täys- ja myöhäisbarokin yhtye- ja orkesterimusiikki

27.3. Antonio Vivaldi ja George Frideric Handel

10.4. Johann Sebastian Bach

17.4.  Jean-Philippe Rameau ja Georg Philipp Telemann

24.4. Tentti

 

 

MODULI 2:N TENTTI

1. KUUNTELUOSUUS

Moduli 2 käsittää barokin ajan n. 1590–n. 1760. Tentissä kuullaan 10esimerkkiä, joissa vastataan viiteen kohtaan:

1) sävellyksen laji (kantaatti, ooppera) tai nimi (“Orfeus”-ooppera yms.)
2) säveltäjän nimi tai kansallisuus
3) sävellyksen edustama tyyli tai aikakausi: varhais-, täys- tai myöhäisbarokki
4) sävellyksen syntyajankohta: joko 1600- tai 1700-luvun alku-, keski- tai loppuvaihe
5) sävellyksen kieli: latina, ranska, italia, espanja, saksa, englanti); kokoonpano (soittimia ja/tai lauluääniä tai orkesteri tms.); ilmaisu tai karakteri

2. KUUNTELULISTA

Tentin kuunteluosuutta varten kuunnellaan xx:n kappaleen listalta yy tähdellä merkittyä esimerkkiä, jotka tulevat tenttiin. Niitä voi kuunnella vähitellen kertyvästä listasta osoitteella:

Barokin kuuntelulista

siten, että jonkin esimerkin klikkaaminen vaatii ensimmäisellä kerralla kirjautumisen Siban tunnuksilla, mutta sitten linkit aukeavat automaattisesti joko
Naxos Music Library –
Classical Music Library – tai
Opera in Video -digitietokantoihin.

Classical Scores Library on lisäksi nuottitietokanta, jossa on jo tuhansia nuotteja, eli kuunnellessasi voit monessa tapauksessa katsoa samalla nuotteja. Yli 100.000 ilmaista diginuottia löytyy IMSLP- eli Petrucci-tietokannasta osoitteesta:

http://imslp.org/index.php?title=Category:Composers


3. KIRJALLINEN OSUUS

MUHI

Kirjallisen osuuden voi opiskella eri tavoin. Barokista on olemassa vain vähän aineistoa Muhi-verkkosivulla, joka täydentyy vähitellen: Ilkka Oramon ja Erkki Tuppuraisen kirjoittamia, mutta myös Veijo Murtomäen laatimia muutamien lehtijuttujen Muhi-versioita. Osoite on

http://www.siba.fi/muhi

4. LUETTAVAA KIRJALLISUUTTA

Kirjallisuutta moduli 2:een löytyy muutama teos. Tässä tärkeimmät:
• Nicholas Anderson: Barokin musiikki
• Donald J. Grout & Claude V. Palisca: A History of Western Music, luvut 9–12
• Erik Kjellberg (toim.): Natur och Kulturs Musikhistoria, luku IV Barocken
• Jan Ling: Europas musikhistoria –1730, s. 392–570

Kirjaston tietokannoissa on myös koko länsimaisen musiikin historian käsittävä aineisto nimellä Oxford History of Western Music, josta voi luonnollisesti lukea barokki-osuuden.

Kirjallista tietoa etsiessäsi hyödyllisiä Siban kirjaston tietokantoja ovat:

1) Grove Music Online
2) ebrary
3) JSTOR
4) IIMP
5) RIPM Online Archive
6) Dissertations and Theses

Kirjallinen tentti

Jos on tehtävä kirjallinen tentti (ks. alla) tai haluaa osallistua siihen, kannattaa valmistautua hallitsemalla esseetä varten muutama osa-alue kokonaan: esim. Monteverdi oopperasäveltäjänä tms. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota terminologiaan, sillä niitä kysytään. Lisäksi voi tulla monivalinta- tai yhdistämistehtäviä.

5. SUORITTAMINEN

Kirjalliselta osuudelta välttyy, jos on poissa vain yhden kerran. Kirjallisen tentin voi toki aina tehdä, etenkin jos mielii viisastua ja/tai saada korkean arvosanan; tosin hyvällä kuuntelumenestykselläkin yltää korkealle.

Jos on kaksi poissaoloa, toisen niistä voi korvata oopperassa käynnillä, jos on soitonopiskelija, tai soitinkonsertissa käynnillä, jos on laulunopiskelija, jolloin kokemuksesta kirjoitetaan pieni raportti, n. ½–1 sivua. Jos on kolme poissaoloa, luetaan lisäksi nettisivua ja/tai kirjaa/kirjoja ja lähetetään mulle e-mailina pieni referaatti.

Jos on yli kolme poissaoloa, aina joutuu tekemään kirjallisen kuulustelun, johon valmistaudutaan em. materiaalin perusteella.

Jos poissaoloja tulee enemmän kuin viisi, luetaan tenttikirjallisuuden ohella myös 1–2 teosta täydennyskirjalistalta (ks. alla). Kirjalistaa voi hyödyntää halutessaan myös vähemmillä poissaoloilla. Tällöin laadit aina lyhyen referaatin tai esseen kirjasta joko tentin yhteydessä tai kotona ja lähettää mulle taasen e-mailina tekstin.

e-mail: veijo.murtomaki@uniarts.fi

Suoritustavat

1) luennot & kuuntelutentti (poissaoloja vain 1–2): 1,5 op
2) luennot & kuuntelu- ja kirjallinen tentti (poissaoloja yli 3): 1,5 op
3) luennot & kuuntelu- ja kirjallinen tentti & lisälukemista (poissaoloja yli 5): 1,5 op
4) luennot & kuuntelutentti & luentopäiväkirja: 3 op
5) luennot & kuuntelutentii & kuunteluraportteja: 3 op
6) luennot & kuuntelutentti & esseitä: 3 op
7) luennot & kuuntelutentti & edellisten yhdistelmä: 3 op
8) luento-osuuden voi korvata myös kirjatentillä & kuuntelutentillä: 1,5 op, jolloin 3 op voi saada lisätyöllä (muulla lukemisella ja/tai kuuntelulla).

Idea on se, että halutessasi yhdestä historiamodulista voi saada lisätyöllä enemmän pisteitä sekä voi syventyä johonkin aikakauteen tai sen osa-alueeseen lukemalla kirjallisuutta ja tekemällä referaatteja/esseitä ja/tai tutustumalla johonkin osa-alueeseen nuotti- ja lisäkuuntelumateriaalin avulla.

Luentopäiväkirja

Luentopäiväkirja korvaa perinteisen luentokertauksen = kirjallisen kuulustelun. Opiskelijan kirjatessa luennolla oppimiaan asioita itselleen jäsennellyssä muodossa, on luentopäiväkirja hänelle oppimisen apuväline parhaimmillaan. Vaikka luentopäiväkirja ei ole kaikista helpoin opintojen suorittamisen väline, mahdollistaa se luennon mieleen palauttamisen myös useiden vuosienkin jälkeen.

Mitä luentopäiväkirja tarkoittaa opiskelijalle?

Luentopäiväkirja vaatii opiskelijalta sitoutumista. Tämä tarkoittaa sitä, että luennoilla on syytä käydä säännöllisesti. Tyydyttävälläkin arvosanalla arvostellusta luentopäiväkirjasta tulee käydä ilmi, että opiskelija on ymmärtänyt luennon oleellisimmat asiat. Pinnallinen asian käsittely, pelkkä luennoitsijan referointi, asiavirheet, asiaan liittymättömät kommentit tai perustelemattomat mielenilmaisut eivät ole toivottavia. Opiskelija saa kurssin päätteeksi palautetta luentopäiväkirjastaan opettajalta eli kommentoidun luentopäiväkirjan vastauspostina.

Mitä luentopäiväkirja sisältää?

Luentopäiväkirjassa käsitellään luennolla esitettyjä teemoja, käsitteitä ja ongelmia jäsennellyssä muodossa. Kaikkia luennolla esille nousseita asioita ei ole tarkoituksenmukaista kommentoida päiväkirjassa. Muutaman keskeisen asian tiivis käsittely riittää. Jos luennolla on esitetty luentorunko tai kirjallisuuslistoja, ei niitä pidä kopioida sellaisenaan luentopäiväkirjaan. Oleellista luentopäiväkirjan kirjoittamisessa on jäsentely, huolellinen ja kriittinen kommentointi (sekä opetuksen että mahdollisten keskustelujen) ja perusteltu argumentointi. Tämän lisäksi luentopäiväkirjassa tulisi pyrkiä luennolla esitettyjen asioiden problematisointiin. Tämän problematisoinnin tulisi kuitenkin olla perusteltua.

Miten luentopäiväkirja rakennetaan?

Mitään yleistä esimerkkimallia luentopäiväkirjoille ei ole olemassa, joten persoonallisetkin toteutustavat sallitaan. Kaksi mahdollista mallia ovat kuitenkin seuraavat:
(1) aluksi yhden kappaleen verran luennon referointi ja sen jälkeen 1–2 kappaletta referoidun kommentointia jne., tai
(2) ”esseemäisempi” rajoitetumpaan määrään käsiteltyjä aiheita keskittyvä suorasanainen ja loogisesti etenevä päiväkirja.

Yleisellä tasolla luentopäiväkirjan jäsennys seuraa luentorunkoa. 14 tunnin mittaisesta luentosarjasta sta tehtävän luentopäiväkirjan pituus on 5–15 sivua. Muotoiluasetukset ovat seuraavat: fontti (times new roman) 12, riviväli 1½, tasaus molemmissa reunoissa. Päiväkirjan kanteen merkitään luentosarjan nimi, ajankohta, opettaja, opiskelijan nimi ja opiskelijanumero.
(VM mukaillen tekstiä: http://www.jyu.fi/yhtfil/fil/pdf/luenpa.pdf)

Oppimispäiväkirja (Luentopäiväkirja)

Mitä se on?
• luentosarjan kirjalliselle loppukuulustelulle vaihtoehtoinen opiskelumuoto
• luennoitsijan tapa saada selville, onko opetettu asia jättänyt jälkiä minnekään muualle kuin muistiinpanopapereihin
• tarkoituksena on pohtia kriittisesti luennon sisältöä ja tulkintoja
• persoonalliset näkökulmat kuuluvat asiaan ja luennoitsijan kanssa voi olla eri mieltä, mutta oma kantansa on pystyttävä perustelemaan
• opiskelupäiväkirjasuoritukseen voi kuulua vertailu luennon ja kirjallisuuden välillä; tällöin laajuudesta ja op-määrästä sovitaan erikseen

Laadintaohjeet

1. lyhyitä kommentoituja esseemuotoisia huomioita luennon/oheiskirjallisuuden keskeisestä sisällöstä
2. huomiot voivat olla kriittisiä tai täydentäviä, ja ne voivat sisältää niin omia kuin muista lähteistä peräisin olevia ajatuksia
3. painota oppimiasi ajattelun apuvälineitä kuten käsitteitä, malleja ja teorioita, ja analysoi omia kokemuksiasi suhteessa niihin.
4. vältä pintapuolisia kommentteja; tarkoitus ei ole täyttää päiväkirjan sivuja yksityiskohtaisilla kuvauksilla omista kokemuksista (tosin niitäkin saa olla)
5. perustelut sille, miksi juuri valitut asiat saivat kunnian tulla kommentoiduiksi; lähtökohtana voi tällöin olla esim. että
-opiskelijan mielestä kyseessä on keskeisin (perustelut tälle) luennolla kirjassa esitetty aihepiiriin liittyvä ajatus
-opiskelija oppi omasta mielestään keskeisen uuden asian (perustelut keskeisyydelle)
-opiskelijalle syntyi ajatus (mikä?) liittyen omaan keskeneräiseen tai tulevaan kirjoitelmaan, seminaarityöhön tai tutkielmaan
-opiskelijan mielestä luennoitsijan esittämä/kirjallisuudesta luettu tulkinta oli yksipuolinen, luennosta/kirjallisuudesta puuttui jokin näkökulma
-luennolla esitetty/kirjallisuudesta luettu asia antoi yleisemmän oivalluksen (esim. suhteessa johonkin ajankohtaiseen aiheeseen tai yleisemmin historian käsittämiseen liittyen)
-opiskelija huomasi ristiriidan luennolla esitetyn ja kirjallisuudesta luetun välillä
6. huomioiden määrää ei voi täsmällisesti ilmoittaa, mutta keskimäärin jokaiselta luentokerralta tulisi olla vähintään yksi raportoitu ajatus; mikäli oheiskirjallisuus on ilmoitettu, huomion pitäisi sivuta/siteerata myös tätä
7. kirjallisuuteen viitataan kuten esseissä (vähintään kirjoittajan nimellä tekstissä; suorat sitaatit alaviittein, sivun tarkkuudella tarpeen vaatiessa; muista kirjallisuusluettelo päiväkirjan loppuun!); luennolla esitettyihin asioihin on hyvä viitata “luennolla (päivämäärä) mainittuna” asiana, tai malliin “luennoitsija sen-ja-sen mukaan … “
8.lisäksi opiskelupäiväkirjaan tulisi sisältyä noin sivun mittainen yhteenveto, jossa arvioidaan
-luentosarjaa (ja kirjallisuutta) sekä kurssin keskeisiä teemoja kokonaisuutena
-omaa oppimista kokonaisuutena
9. päiväkirjaa on helpointa laatia säännöllisesti, luentosarjan ollessa käynnissä, ei jälkeenpäin

Mitä se ei ole?

• luentojen 30-sivuinen referaatti, jonka tarkoituksena on informoida luennoitsijaa siitä, mistä tämä on puhunut ja mitä opiskelija siitä on ehtinyt kirjoittaa ylös
• puolihuolimaton ranskalaisilla viivoilla tehty kooste siitä, miten maailmaa parannetaan ja historiaa/nykypäivää/luennoitsijaa moralisoidaan
• väärinkuultuja lauseita kopioituna suoraan luentomuistiinpanoista tai hurskaita toiveita oman opiskelun tulevasta suunnasta (VM mukaillen tekstiä

http://www.uta.fi/laitokset/historia/opiskelijaopas/luentopaivakirja.html)

6. BAROKIN TÄYDENNYSKIRJOJA

  • Nicholas Anderson: Barokin musiikki
  • Malcolm Boyd: Bach
  • John Eliot Gardiner: Musiikkia taivaan holveissa. Johann Sebastian Bach muotokuva
  • Esther Meynell: Anna Magdalena Bachin pieni kronikka
  • Enzio Forsblom: Mimesis
  • Nikolaus Harnoncourt: Puhuva musiikki
  • Merit Palas: Musiikin retoriikka editoimisen välineenä
  • Elina Mustonen: Tanssi yli koskettimien
  • Alejo Carpentier: Barokkikonsertto
  • “niin kuin satakieli laulaa…”. Säveltäjät kirjoittavat kirjeitä, käänt. Seppo Heikinheimo
  • Henry Bacon: Oopperan historia (s. 25–224)
  • Glynne Wickham: Teatterihistoria (s. 97–180)
  • Kati Hämäläinen: François Couperin: L’Art de toucher le Clavecin – Cembalon soittamisen taito
  • Kati Hämäläinen: Couperin clavecin-sivusto, uniarts.fi/couperin
  • Annamari Pölhö: Ranskalainen ja italialainen tyyli vuosina 1677–1775 kenraalibassonsoittajan näkökulmasta
  • Madame de La Fayette: Cleves’in prinsessa
  • A. F. Prévost: Manon Lescaut
  • Jean Racine: Faidra
  • Jean de La Bruyère: Luonnekuvia
  • François de La Rochefoucand: Mietelmiä
  • Molière: Komedioja; Porvari aatelismiehenä & Don Juan
  • Denis Diderot: Rameaun veljenpoika
  • Vincent Cranin: Ludvig XIV. Kuningas ja ihminen
  • Matti Klinge etc.: Kuningatar Kristiina – Aikansa eurooppalainen
  • René Descartes: Teoksia ja kirjeitä; Mielenliikutukset (s. 153–256)
  • Benedictus de Spinoza: Etiikka
  • Gottfried Wilhelm Leibniz: Monadologia
Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s